Yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvo ja työsyrjintä

Työelämän syrjintätilanteisiin saattaa samanaikaisesti soveltua useampi laki. Syrjintää koskevia säännöksiä on muun muassa työsopimuslaissa, tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa.

Työsopimuslaki

Työnantajalla on työsopimuslaista johtuva velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisesti huolimatta esimerkiksi työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuudesta. Laissa on lisäksi nimenomainen syrjintäkielto, joka kieltää työntekijän tai työnhakijan asettamisen epäedulliseen asemaan henkilöön, tämän taustaan tai yksityiselämään liittyvien seikkojen perusteella. Tällaisia kiellettyjä perusteita ovat ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuminen, kieli, uskonto, mielipiteet, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu niihin verrattava seikka.

Työsopimuslaki kieltää niin ikään käyttämästä työsopimuksen päättämisperusteena työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. On hyvä muistaa, että koeaikakaan ei oikeuta työnantajaa purkamaan työsopimusta syrjivillä tai muilla sellaisilla perusteilla, jotka eivät vastaa koeajan tarkoitusta.

Yhdenvertaisuuslaki

Työsopimuslaissa säädettyä syrjintäkieltoa vahvistaa edelleen yhdenvertaisuuslaki, joka soveltuu muun muassa työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, henkilöstökoulutukseen ja uralla etenemiseen liittyviin syrjintätilanteisiin. Yhdenvertaisuuslaki antaa syrjitylle mahdollisuuden vaatia työnantajalta yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.

Tasa-arvolaki

Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä kielletään tasa-arvolaissa. Syrjintä voi ilmetä muun muassa palkkauksessa tai työhönotossa. Myös syrjivät ilmoitukset ja häirintä on kielletty. Mikäli työnantaja syrjii työntekijää tai työnhakijaa tämän sukupuolen perusteella, voi loukattu vaatia työnantajalta tasa-arvolain mukaista hyvitystä.

Rikoslaki

Syrjintä työelämässä on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi työsyrjintänä, johon voi syyllistyä työnantaja tai työnantajan edustaja. Työsyrjintä voi liittyä työpaikasta ilmoittamiseen, työhönottoon, työtehtäviin tai palvelussuhteen kestoon. Seuraamuksena on sakko tai vankeusrangaistus.