Odotusajan palkka

Työsopimuslain mukaisena perusajatuksena on se, että kukaan ei tee vieraalle työtä vastikkeetta. Työntekijä tekee työsuhteessa työtä aina palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Siinä missä työntekijän päävelvoitteena on työn tekeminen, on työnantajan päävelvoitteena työsuhteessa palkanmaksuvelvollisuus. Työoikeudellisena yleisperiaatteena on ”palkka tehdystä työstä”.

Työsopimuslaissa peruslähtökohtana on se, että palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei muuta ole sovittu. Usein esimerkiksi työehtosopimuksella on kuitenkin sovittu laskenta-aika palkan suorittamiselle. Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös palkanmaksukausi. Jos työsuhde päättyy irtisanomisen seurauksena, päättyy palkanmaksukausi irtisanomisajan päättyessä. Jos taas työsopimus päättyy määräaikaisuuden päättymisen johdosta, palkanmaksukausi päättyy työsopimuksen mukaisena viimeisenä päivänä. Työsuhteen päättyessä purkamiseen on lopputili maksettava välittömästi. Näissä tapauksessa erääntymispäivät voivat poiketa tavanomaisista laskenta-ajoista ja näidenkin palkanmaksupäivien osalta on voitu sopia tarpeellisesta laskenta-ajasta.

Jos työsuhteesta saatava korvaus viivästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijällä oikeus täyteen palkkaan odotuspäiviltä eli niin sanottuun odotusajan palkkaan, jota voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada odotusajan palkalle korkolain mukaista viivästyskorkoa viimeistään haastepäivästä lukien. Odotusajan palkkaa koskeva sääntely on tehty työntekijän suojaksi niissä työntekijän kannalta usein hankalissakin tilanteissa, joissa työsuhde on päättynyt, eikä työnantaja noudata velvoitteitaan. Kyseessä on siis eräänlainen sanktionluonteinen seuraamus työnantajalle. Oikeus odotusajan palkkaan voi syntyä varsinaisen palkan lisäksi myös esimerkiksi saamatta jääneistä yli- tai sunnuntaityökorvauksista, lomakorvauksista tai luontoiseduista, siis mistä tahansa maksuerästä, joka työnantajan olisi tullut työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle.

Työntekijän saatava voi olla myös epäselvä tai riidanalainen. Saatavan epäselvyys tai riidanalaisuus voi johtua esimerkiksi työehtosopimuksen määräyksen tulkinnanvaraisuudesta. Työnantajan tietämättömyys työehtosopimuksen tai lainsäädännön mukaisista velvoitteistaan ei kuitenkaan tee saatavaa epäselväksi tai riitaisaksi. Suorituksen viivästyminen voi johtua myös työnantajan laskuvirheestä tai sellaiseen rinnastettavasta erehdyksestä. Näissä edellä mainituissa tilanteissa työntekijälle syntyy oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän on huomauttanut työnantajalleen suorituksen virheellisyydestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä. Jos työnantaja ei ole ajoissa tehdyn huomautuksen jälkeen maksanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa, syntyy työntekijälle oikeus odotusajan palkkaan.

Näissä viivästystilanteissa työntekijälle syntyy oikeus täyteen palkkaan enintään kuudelta päivältä. Täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän normaalia kokonaisansiota eli sellaista palkkaa, jota hänelle on työsuhteen aikana keskimääräisesti maksettu. Odotuspäivien enimmäismäärään, enintään kuuden päivän ajanjaksoon, sisältyisi usein jokin vapaapäivä, kuten pyhäpäivä tai lauantai, mutta oikeuskäytännön mukaan työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan työsuhteen päättämistä seuranneilta enintään kuudelta päivältä riippumatta siitä, olisivatko nämä päivät olleet työpäiviä. Työntekijällä on työsuhteen päättymisen jälkeen pääsääntöisesti kaksi vuotta aikaa nostaa saataviaan koskeva kanne.